Ylellinen sohva kaiverretulla enkelinpäällä, keskikokoinen

Pähkinäpuinen sohva enkelinpääkaiverruksella — Ludvig XV -tyyli, Ranska, noin 1880–1910 Tämä ylellinen pähkinäpuinen sohva enkelinpääkaiverruksella (carved walnut settee) on näyttävä Ludvig XV -tyylinen salonkihuonekalu — kaksipaikkainen canapé aaltoilevasti veistetyllä, cabriole-muotoisella selkänojalla ja istuimella, jonka keskellä kruunua koristaa hienosti veistetty siivekäs…

1 450,00 

Subscription successful

You’re now subscribed to price tracking for this product. We’ll notify you if the price drops.

Hintaseuranta

Track this item and get notified if the price drops.

Add to price tracker
Korkeus105.5 cm
Pituus129 cm
VäriPähkinänruskeaKermanvärinenMessinki

Kuvaus

Mitat:
Korkeus: 105.5 cm
Pituus: 129 cm

Pähkinäpuinen sohva enkelinpääkaiverruksella — Ludvig XV -tyyli, Ranska, noin 1880–1910

Tämä ylellinen pähkinäpuinen sohva enkelinpääkaiverruksella (carved walnut settee) on näyttävä Ludvig XV -tyylinen salonkihuonekalu — kaksipaikkainen canapé aaltoilevasti veistetyllä, cabriole-muotoisella selkänojalla ja istuimella, jonka keskellä kruunua koristaa hienosti veistetty siivekäs enkelinpää. Käsinojat kiertyvät ylellisesti avautuviin rocaille-kierrekoristeisiin; istuin ja selkänoja on verhoiltu punaisella saniaiskoristeisella jacquard-kankaalla, jossa on pieniä mehiläiskuvioita.

Mitat

Korkeus 105,5 cm × pituus 129 cm × istuimen syvyys 53 cm. Istuinkorkeus 36 cm.

Valmistusajankohta ja taidesuuntaus

Sohva on peräisin noin vuosilta 1880–1910 ja valmistettu Ludvig XV -tyylin (style Louis XV) perinteiden mukaisesti — epäsymmetrisillä rocaille-kaiverruksilla, cabriole-jaloilla ja aaltoilevalla siluetilla. Se on tyypillinen Belle Époque (Kultakausi) -ajan salonkihuonekalu, jolloin varakkaat ranskalaiset kodit elvyttivät 1700-luvun ylellistä eleganssia. Siivekkään enkelinpään motiivi kruunun keskellä on suora viittaus rokokoon koristeelliseen kieleen, jossa putot ja kerubit symboloivat rakkautta, viattomuutta ja taivaallista kauneutta.

Kultakauden tilannekuva: Sarah Bernhardt astui salonkiin esityksen jälkeen, kukat vielä käsissään. Hän ei istuutunut heti — kosketti vain sormillaan veistettyä puuta selkänojan yläosassa, missä jokin pieni ja siivekäs katsoi alas, ikuisesti hymyillen. Hetken hän seisoi paikallaan kuunnellen, kuinka huone palasi hiljaisuuteen. Jotkin esineet osaavat odottaa, hän ajatteli, ne tietävät, että ihminen palaa aina sen luo, mikä häntä odottaa sanatta.

Materiaali ja valmist