Antiikkinen ranskalainen Limoges-posliinirasia Fragonard-kohtausmaalauksella ja signeerauksella (6714)

Mitat:
Korkeus: 8,5 cm
Leveys: 13 cm

Antiikkinen Limoges-posliinirasia Fragonard-aiheisella maalauksella

Valmistusajanjakso Rasia on valmistettu 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa, Belle Époque (kaunis aika) -kaudella. Se edustaa hienostunutta ranskalaista budoaari- ja kampauspöytäkulttuuria, jossa jokainen pieni esine toimi koristeellisena säilytyspaikkana naisten koruille, kirjeille ja muistoesineille.

Valmistaja / allekirjoitus / leima Kannessa on käsin tehty kirjoitus, joka tunnistaa maalauksen aiheen: ”Le Chiffre d’Amour” D’après Fragonard / Décor main (Rakkauden merkki / Fragonardin mukaan / käsintehty). Keskeinen sommitelma on kuuluisa ranskalaisen rokokoo-mestarin Jean-Honoré Fragonardin vuoden 1779 mestariteoksen tulkinta — nainen vaaleanpunaisessa mekossa puun juurella, johon hän kaivertaa rakastettunsa nimikirjaimet, uskollisen koiran seurassa. Kannessa näkyy myös itse maalari-taiteilijan alkuperäinen allekirjoitus Gaultier. Rasian pohjassa on historiallinen Limogesin tehtaan vihreä leima, joka vahvistaa esineen aitouden ja alkuperän asiantuntijoiden keskuudessa.

Materiaali ja viimeistely Rasia on valmistettu korkealaatuisesta, ohutseinämäisestä ranskalaisesta valkoisesta posliinista. Sen ovaali runko on päällystetty pehmeällä taivaansinisellä taustalla, jonka sivuja koristavat valkoiset, kohokuvioidut helmi- ja kukkaköynnöskuviot. Kannun reunaa korostaa hienovarainen, kiiltävä kultaviiva. Rasia seisoo neljällä selvästi kaarevalla, veistoksellisella jalalla, jotka ovat täysin paksun, kiiltävän kultauksen peitossa.

Käyttötarkoitus Tämä posliininen Limoges-korurasia on upea koriste kampauspöydälle, lipastolle tai salonkivitriiniin. Se on erinomaisessa antiikkisessa säilytystilassa — posliinissa ei ole halkeamia tai sirpalevaurioita. Käsinmaalattu kuvio ja jalkojen kultaus ovat säilyneet kirkkaina ja ehjinä, tuoden tilaan miellyttävän ajan patinan ja vuosisataisen eleganssin. Esineen kunto näkyy kokonaan valokuvista.

Belle Époque -hetki Prinsessa Mathilde Bonaparte istui hiljaa kampauspöytänsä ääressä, kun iltapäivän Pariisin valo liukui hienojen hopeisten hiusharjojen ja pullojen yli. Huoneen nurkassa, peilin vieressä, paloi pieni, sinertävä posliinimuoto, jonka neljä kullattua jalkaa pitivät tukevasti naisen salaisuuksien painoa pöydän pinnan yläpuolella. Hän ei koskenut astiaan, vaan katseli, kuinka vaaleanpunaisessa mekossa olevan naisen ja pienten kukkien muodot kannessa hämärässä pysähtyivät luontokohtaukseen, ikään kuin Fragonardin tarina hengittäisi tilassa iltapäivän tuulen mukana. Materiaalin viileä sileys ja kullattujen yksityiskohtien lämmin henki toivat budoaariin kodikkaan tyytyväisyyden, ja tämä rauhallinen odotus jäi salonkiin vielä pitkäksi aikaa sen jälkeen, kun suloinen ilta-aurinko oli sammunut.